Gruppanförande i debatten om den ekonomiska politiken i europeiska unionen  och euroområdet

Värderade talman,
Europa ska inte behöva uppleva ett nytt Grekland. Den grekiska misshushållningen med statsfinanserna kan stå de europeiska skattebetalarna dyr. Detta får inte upprepas. Därför behövs insyn, vid behov vägledning och i sista hand sanktioner om ett euroland drastiskt börjar avvika från överenskomna spelregler för budgetunderskott och statsskuld.

Denna insyn, denna vägledning och i värsta fall dessa sanktioner tjänar inte bara hela euroområdet, utan också det land som inte följer spelreglerna. Det är bättre att föregripa än att ställas inför fullbordat faktum. Medborgarna kommer betydligt lindrigare undan om misshushållningen stoppas i tid än om läget hunnit bli så katastrofalt som i fallet Grekland. Det har grekerna lärt sig nu, och vi får innerligt hoppas att inget annat folk hamnar i samma situation.

Värderade talman,
On epäloogista moittia samaan hengenvetoon Kreikan pelastamiseksi laadittua lainapakettia ja nyt tehtäviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta vastaavan tilanteen toistuminen vältettäisiin. Yhtä epäloogista on sanoa, että kenenkään ei pidä seurata meidän budjettipolitiikkaamme varsinkaan kun meillä ei edes ole mitään salailtavaa, mutta meidän on voitava seurata muiden maiden tekemisiä. Sääntöjen pitää olla samat kaikille, niin suurille kuin pienillekin jäsenmaille.

Arvoisa puhemies
Suomalaiset oppivat aika tavalla 90-luvun alun syvästä talouskriisistä. Me saatoimme tämän vuoksi välttää eräiden erehdysten toistamisen vuonna 2008 alkaneen kriisin hillitsemisessä. Valitettavasti maat oppivat harvemmin toistensa erehdyksistä. Tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotka pakottavat kaikki oppimaan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti itse perusajatukseen ehdotuksissa EU:n ja ensisijaisesti euromaiden talouspolitiikan ja erityisesti finanssipolitiikan koordinaation parantamiseksi. Mutta kuten suuri valiokunta lausunnossaan ei myöskään meidän ryhmämme suhtaudu kritiikittömästi kaikkiin ehdotuksiin.

Värderade talman,
De rättsliga grunderna för de föreslagna åtgärderna och särskilt för sanktionerna måste klarläggas. Om allmänna regler för sanktioner införs måste de stå på fast fördragsgrund. Samtidigt är det viktigt att minnas att tolkningar av fördragstexterna har räddat EU ur kriser. Reglerna bör vara så exakta som möjligt, men inte så strikta att de förvandlas till hand- och fotbojor.

Reglerna för budgetunderskott och statsskuld får inte heller locka Europa att helt överge John Maynard Keynes kloka läror. I lågkonjunktur bör stater kunna ha budgetunderskott och öka sin statsskuld för att stimulera ekonomin – bara de sedan i högkonjunktur lyckas åstadkomma överskott och minska skulden.

Såsom Stora utskottet konstaterar i sitt utlåtande, är det inte alltid lätt att objektivt bedöma när ekonomiska förhållanden är så exceptionella att även exceptionella lösningar är nödvändiga. Ett visst mått av flexibilitet måste därför överlämnas till de politiska beslutsfattarna att, förhoppningsvis i samförstånd, vid behov utnyttja.

Vår EU-kommissionär Olli Rehn har personifierat kommissionens strikta linje då det gäller sanktioner. Samtidigt som vi principiellt måste ställa oss kritiska till fenomenet att två stora EU-länder kommer överens om något över huvudena på de andra medlemsländerna, är det skäl att fördomsfritt beakta alla förslag så att de slutliga besluten blir både realistiska och balanserade.

Arvoisa puhemies,
Onko esimerkiksi realistista uskoa, että Iso-Britannia hyväksyisi sellaisen perussopimuksen muutoksen, joka veisi niskoittelevilta jäsenmailta niiden äänioikeuden? Sen sijaan Ranskan ja Saksan ehdotus pankkien myötävaikutuksesta kriisien ratkaisemisessa on tervetullut.

Lopulliseen päätökseen on vielä pitkä matka. Huomisen ja ylihuomisen huippukokous tulee hahmottamaan suuntaviivat jatkovalmistelulle, joka sitten käynnistyy niissä ministerineuvostoissa ja muissa elimissä, joiden valmisteltavaksi asia kuuluu. Eduskunta tulee seuraamaan tarkoin jatkokäsittelyä ja pidättää itselleen kiistattoman oikeuden ottaa kantaa ehdotuksiin sitä mukaan, kun ne saavat lopullisemman muodon.

Värderade talman,
Finland anses vara ett föredöme inom EU för hur det nationella parlamentet hålls informerat och ges möjlighet till reellt inflytande på beslutsprocesserna. Låt oss leva upp till vårt goda rykte också nu.

RUOTSALAINEN EDUSKUNTARYHMÄ
Håkan Nordman
27.10.2010

Ryhmäpuheenvuoro keskustelussa Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikasta

Arvoisa puhemies
Eurooppa ei saa joutua kokeamaan uutta Kreikkaa. Kreikan valtiotalouden huono hoito voi käydä eurooppalaisille veronmaksajille kalliiksi. Tämä ei saa toistua. Tämän vuoksi tarvitaan valvontaa, tarvittaessa ohjausta ja viime kädessä sanktioita, jos euromaa alkaa poiketa voimakkaasti budjettialijäämälle ja valtion velalle sovituista pelisäännöistä.

Tämä valvonta, tämä ohjaus ja pahimmassa tapauksessa nämä sanktiot eivät palvele ainoastaan koko euroaluetta vaan myös maata, joka ei noudata pelisääntöjä. On parempi varautua ennakkoon kuin joutua tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Kansalaiset selviävät tilanteesta huomattavasti vähemmällä, jos tuhlailu pysäytetään ajoissa verrattuna siihen, että tilanne on päässyt muodostumaan niin katastrofaaliseksi kuin Kreikan tapauksessa. Tämän kreikkalaiset ovat nyt oppineet, ja toivokaamme hartaasti, ettei mikään muu kansa joutuisi samaan tilanteeseen.

On epäloogista moittia samaan hengenvetoon Kreikan pelastamiseksi laadittua lainapakettia ja nyt tehtäviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta vastaavan tilanteen toistuminen vältettäisiin. Yhtä epäloogista on sanoa, että kenenkään ei pidä seurata meidän budjettipolitiikkaamme varsinkaan kun meillä ei edes ole mitään salailtavaa, mutta meidän on voitava seurata muiden maiden tekemisiä. Sääntöjen pitää olla samat kaikille, niin suurille kuin pienillekin jäsenmaille.

Arvoisa puhemies
Suomalaiset oppivat aika tavalla 90-luvun alun syvästä talouskriisistä. Me saatoimme tämän vuoksi välttää eräiden erehdysten toistamisen vuonna 2008 alkaneen kriisin hillitsemisessä. Valitettavasti maat oppivat harvemmin toistensa erehdyksistä. Tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotka pakottavat kaikki oppimaan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti itse perusajatukseen ehdotuksissa EU:n ja ensisijaisesti euromaiden talouspolitiikan ja erityisesti finanssipolitiikan koordinaation parantamiseksi. Mutta kuten suuri valiokunta lausunnossaan ei myöskään meidän ryhmämme suhtaudu kritiikittömästi kaikkiin ehdotuksiin.

Ehdotettujen toimenpiteiden ja erityisesti sanktioiden oikeusperustaa on selkeytettävä. Jos sanktioita koskevia yleisiä sääntöjä otetaan käyttöön, niillä on oltava vahva pohja perussopimuksissa. Samalla on tärkeää muistaa, että sopimustekstien tulkinnat ovat pelastaneet EU:n kriiseistä. Sääntöjen tulee olla mahdollisimman tarkkoja, mutta ei kuitenkaan niin tiukkoja, että ne muuttuvat kahleiksi.

Arvoisa puhemies,
Budjettivajetta ja valtionvelkaa koskevat säännöt eivät saa myöskään houkutella Eurooppaa luopumaan kokonaan John Maynard Keynesin viisaista opeista. Laskusuhdanteen aikana valtioilla pitää olla mahdollisuus budjettialijäämiin ja valtionvelan lisäämiseen talouden elvyttämiseksi – kunhan ne sitten noususuhdanteessa onnistuvat tuottamaan ylijäämää ja vähentämään velkaansa.

Kuten suuri valtiokunta toteaa lausunnossaan, aina ei ole helppoa arvioida objektiivisesti milloin talouden olosuhteet ovat niin poikkeukselliset, että myös poikkeukselliset ratkaisut ovat tarpeen. Tietty määrä joustoa on tämän vuoksi jätettävä poliittisille päätöksentekijöiden käytettäväksi tarvittaessa, toivon mukaan yhteisymmärryksessä.

Meidän EU-komissaarimme Olli Rehn on henkilöinyt komission tiukan linjan sanktioiden osalta. Samalla kun joudumme suhtautumaan kriittisesti ilmiöön, jossa kaksi suurta EU-maata sopii jotakin ohi muiden jäsenmaiden, on syytä tarkastella ennakkoluulottomasti kaikkia ehdotuksia niin, että lopulliset päätökset ovat sekä realistisia että tasapainoisia.

Onko esimerkiksi realistista uskoa, että Iso-Britannia hyväksyisi sellaisen perussopimuksen muutoksen, joka veisi niskoittelevilta jäsenmailta niiden äänioikeuden? Sen sijaan Ranskan ja Saksan ehdotus pankkien myötävaikutuksesta kriisien ratkaisemisessa on tervetullut.

Arvoisa puhemies,
Lopulliseen päätökseen on vielä pitkä matka. Huomisen ja ylihuomisen huippukokous tulee hahmottamaan suuntaviivat jatkovalmistelulle, joka sitten käynnistyy niissä ministerineuvostoissa ja muissa elimissä, joiden valmisteltavaksi asia kuuluu. Eduskunta tulee seuraamaan tarkoin jatkokäsittelyä ja pidättää itselleen kiistattoman oikeuden ottaa kantaa ehdotuksiin sitä mukaan, kun ne saavat lopullisemman muodon.

Suomea pidetään EU:ssa esimerkillisenä siinä miten kansallista parlamenttia pidetään informoituna ja sille annetaan mahdollisuus päätöksentekoprosesseihin todelliseen vaikuttamiseen. Olkaamme siis hyvän maineemme veroisia myös nyt.