Suomella ja Virolla on paljon yhteistä

Arvoisa Suurlähettiläs, hyvät virolaiset, hyvät Vaasan ja Pärnun ystävät! Värderade ambassadör, bästa estländare och Pärnubor, bästa vänner av Vasa och Pärnu!

Toivotan Teidät sydämellisesti terve tulleiksi juhlimaan Viron itsenäisyyttä ja Vaasan ja Pärnun ystävyyssuhteita!

Suomella ja Virolla on paljon yhteistä. Nuoret tasavallat ovat joutuneet taistelemaan itsenäisyytensä puolesta. Kokemuksesta tiedämme, että kannattaa juhlia tulosta:  Itsenäisyyttä, ystävyyttä ja yhteistyötä.

Maamme ja kansamme, sukulaiskansat, harjoittivat luonnollista ja monipuolista yhteistyötä 1940-luvulle asti. Naapuruussuhteet, historia, yhteinen Itämeri ja tiet Eurooppaan myötävaikuttivat siihen.

Ystävyysyhteistyö Vaasan ja Pärnun välillä syntyi suhteellisen aikaisessa vaiheessa, kun ajattelemme Viron tilannetta vuonna 1956. Ystävyyskaupungin valinta tehtiin nopeasti - ja se oli hyvä valinta. Näin voimme todeta tänään. Siinä vaiheessa Suomi rupesi jälleen rakentamaan ulkopoliittisia suhteitaan länteen päin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Pohjoismaiden neuvostoon. Sitä ennen yhteistyö oli yksipuolisesti keskittynyt Neuvostoliittoon ja Ruotsiin.

Ystävyyskaupunkitoiminta oli sen ajan tapa ylläpitää kansainvälisiä suhteita, oppia tuntemaan toinen toisena, kansoja, kulttuureja, oppia toinen toisiltaan ja tukea toinen toisiaan.

Yhteistyö alkoi varovasti syistä, jotka tunnemme, ja vasta 1980-luvulla tapahtui merkittävää lisääntymistä. Silloin kansalaisjärjestöt ja kaupunkilaiset pääsivät kunnolla mukaan. Pitkään kanssakäyminen oli rajoitettu poliitikkojen ja viranhaltijoiden suhteiden ylläpitämiseen.

Viron saatua itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991 maidemme ja - kaupunkiemme välisen yhteistyö - ja erityisesti kanssakäymisen edellytykset muuttuivat radikaalisti. En ajattele vain muodollisuuksia vaan myös lauta- ja lentoliikennettä. Viro on suomalaisten suosikkimatkakohde, 80 prosenttia Viroon laivalla saapuneesta matkailijasta tulee Suomesta. Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne kasvoi 10 prosentilla viime vuonna.

EU:n jäsenyys merkitsee sitä, ett maamme toimivat yhdessä suuressa työyhteisössä, jossa meidän on mahdollista ja syytäkin puolustaa yhteisiä intressejä eri yhteyksissä, kansallisia, alueellisia ja paikallisia etuja. On etujemme mukaista, että pyrimme saamaan EU:n mukaan mahdollisimman laajasti Itämeren alueen asioihin. Merkittävää on, että Pohjoismaiden Neuvosto ja Baltian maat harjoittavat yhä enemmän yhteistyötä. Panostukset pohjoiseen ulottuvuuteen täyttävät saman tärkeän tehtävän: Euroopan integraation pitää vaikuttaa Euroopan pohjoisosan talouskasvuun ja hyvinvointiin sen sijasta, että se keskittyy liialti eteläosaan.

Sopii kysyä mitä voimme Suomessa ja Vaasassa - teidän kanssanne - tehdä taloudellisen yhteistyön edistämiseksi, maidemme, alueidemme ja kaupunkiemme hyväksi - työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia varten.

Arvoisa Suurlähettiläs! Hyvät vieraamme!Vaasassa menee hyvin tänään, paremmin kuin Suomen kunnissa yleensä.

Kaupunki kasvaa 500-600 henkilöllä vuodessa ja ylittää 60 000 asukasta tänä vuonna.
Tähän monipuolinen ja vahva elinkeinoelämä myötävaikuttaa suuresti, teollisuus muodostaa elintärkeän perustan ja erityisesti energiaklusteri - pohjoismaiden suurin - tulee  olemaan suuri potentiaali tulevaisuudessa. Vaasan kaupungin työpaikkaomavaraisuus on maamme suurin, 132.2 prosenttia - ja yhteisöverot kasvanevat 24 miljoonasta 41 miljoonan euroon tänä vuonna.

Vaasa kehittyy opiskelu- ja kulttuurikaupunkina ja kansainvälistyy - määrätietoisen politiikan tuloksena. Panostamme ylipäänsä paljon infrastruktuuriin, myös liikenne -ja logistiikkaratkaisuihin.

Mutta meillä on haasteitakin: Kaupungin menot kasvavat liian paljon, hallinto on tehostettava. Kilpailu muiden aluekeskusten kanssa kiristyy. Suurempi Vaasa pystyisi ajamaan kaupungin ja koko seudun intressejä paremmin. Me haluamme perustaa suuremman kaupungin, koko seudun kunnan - yli 100 000 asukkaalla. Mutta liitos kiinnostaa vain Vähänkyrön kuntaa. Jatkamme ponnistuksia suuremman kaupungin kunnan puolesta.

Vaasan kaupungilla ja Vaasanseudulla on paljon menestystekijöitä käytettävissään - tulokset riippuvat pitkälti siitä, kuinka haluamme - ja kykenemme käyttämään niitä jatkossa.

Reippaita otteita on odotettavissa! Viime aikojen muutokset ja koettelemukset hallinnossa on käännettävä eduksi.

Arvoisa Suurlähettiläs, hyvät vieraat! Hyvät ystävät! Esitän Vaasan kaupungin tervehdyksen ja onnittelut juhlapäivänä. Käyttäkäämme yhteisiä mahdollisuuksia!