SVENSKA RIKSDAGSGRUPPEN
Håkan Nordman
9.3.2011

Gruppanförande i debatten om statsministerns meddelande om stabiliseringen av den europeiska ekonomin

Värderade talman,
I den här salen vill vi folkvalda slå vakt om vår nationella beslutanderätt. Men vi vill framför allt slå vakt om folkets välbefinnande, om välfärden i vårt land.

Om vi någon gång är villiga att avstå från nationell suveränitet i beslutsfattandet är det bara då folkets välbefinnande så kräver. Det är därför vi är med i Europeiska unionen, i den europeiska ekonomiska och politiska gemenskap, där vi bäst kan bevaka och försvara vårt folks intressen.

Vi måste också beakta att om vi till varje pris håller fast vid all vår suveräna beslutanderätt i en ekonomisk union med en gemensam valuta, så har alla andra länder precis samma rätt att göra det. Och då kan det gå som i fallen Grekland, Irland och Portugal. De här länderna har minsann fattat suveräna beslut – på andras bekostnad.

Ändå är de förslag som nu föreläggs beslutsfattarna i EU om en koordinering av den ekonomiska politiken rätt oproblematiska just för oss. Utan större överdrift kunde man säga att de inte handlar om att göra det övriga Europas väg till vår, utan tvärtom om att göra vår väg till det övriga Europas!

Värderade talman,
En bättre budgetdisciplin med flerårig rambudgetering, bättre balans i de offentliga utgifterna, hållbara pensionssystem och social trygghet, en stabil inkomstutveckling, strikt kontroll av banker och andra kreditinstitut, åtgärder för att främja utbildning och hälsa, företagsamhet, produktivitet och innovationer – allt det är ju sådant som Finland och andra länder som vårt redan länge har haft som ledstjärnor. De är kännetecken för ett nordiskt välfärdssamhälle. Det är helt annorlunda länder som inte har haft samma mål för ögonen och samma medel i sin användning.

De har i stället åkt snålskjuts på den stabila valutan och en låg räntenivå, och med hjälp av social dumpning och snedvridna skattesystem konkurrerat med oss på samma inre marknad. Det är desa länder, inte vårt land, som i det gemensamma intressets – också deras eget intresses – namn måste anpassa sig till gemensamma spelregler.

Det betyder däremot inte att vi nu skulle vara på väg att i EU-Europa införa en enhetlig socialpolitik eller identiska beslutsfattarmekanismer. I dessa och många andra avseenden består den nationella beslutanderätten orubbad, och väl så.

Värderade talman,
Jämfört med de tillfälliga arrangemangen för stöd till Grekland och Irland – och redan före det den nordiska handräckningen till Island – har den permanenta stabilitetsmekanism som nu föreslås flera fördelar. Den kanske främsta är att de privata kreditinstituten får ett klart delansvar. Det har vi i detta hus redan länge efterlyst. De som profiterar på krediter ska också vara med och bära ekonomiskt ansvar då något har gått fel.

Det är också mycket välkommet att statsministern nu utlovar en strikt hållning till taket för det europeiska finansstabilitetsinstrumentet. Hela den nu definierade maximisumman 440 miljarder har ännu inte utnyttjats, och det finns ingen orsak att höja taket. Inte heller bör vi införa euroobligationer för att överta lån av länder som inte har skött sig.

Värderade talman,
Ansvaret för de egna skulderna bör bäras av varje enskilt land, såsom Finland för sin del alltid har gjort. I det avseendet bör den nationella suveräniteten förbli orubbad.

Ansvaret för stabilitetsmekanismens garantier kan inte ligga enbart på de länder som har skött sig och har en hög kredittrovärdighet. Ansvaret måste delas av alla.

Det hävdas att Tyskland och Frankrike dikterar villkoren för de övriga EU- och euroländerna. Statsministerns meddelande bekräftar att så inte är fallet. Också länder som Finland ställer sina villkor, och håller fast vid dem.

Den enda hållbara grunden för välfärd och offentlig ekonomi i balans är trots allt en hög sysselsättningsgrad och ekonomisk tillväxt. Resurserna skall skapas genom arbete, innan de fördelas. Det gäller i vårt land och det gäller i Europa.

Värderade talman, värderade kolleger!
Eftersom detta är det sista gruppanförandet jag håller i denna sal vill jag passa på tillfället att tacka för de gemensamma åren. För fem perioder. Det finns inget finare uppdrag i demokratin än att få verka som folkets företrädare, kansan edustajana.

RUOTSALAINEN EDUSKUNTARYHMÄ
Håkan Nordman
9.3.2011

Ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoituksen johdosta käytävässä keskustelussa Euroopan ta-louden vakauttamisesta

Arvoisa puhemies,
Tässä salissa me kansanedustajat haluamme vaalia kansallista päätöksentekoamme. Mutta ennen kaikkea me haluamme huolehtia kansan hyvinvoinnista, hyvinvoinnista maassamme.

Jos joskus olemme valmiit luopumaan kansallisesta suvereniteetista päätöksenteossa, se voi tulla kysy-mykseen ainoastaan silloin, kun kansan hyvinvointi niin vaatii. Tämän vuoksi olemme Euroopan unionis-sa, eurooppalaisessa taloudellisessa ja poliittisessa yhteisössä, jossa voimme parhaiten valvoa ja puolustaa kansamme etua.

Meidän on myös syytä ottaa huomioon, että jos haluamme hinnalla millä hyvänsä pitää kiinni kaikesta suvereenista päätöksenteko-oikeudestamme taloudellisessa unionissa, jolla on yhteinen valuutta, niin kai-killa mailla on täsmälleen sama oikeus toimia näin. Ja silloin voi käydä niin kuin Kreikan, Irlannin ja Por-tugalin tapauksessa. Nämä maat ovat toden totta tehneet suvereeneja päätöksiä – muiden kustannuksella.

Kuitenkin nyt EU:n päätöksentekijöille esiteltävät ehdotukset talouspolitiikan koordinaatiosta ovat varsin ongelmattomia nimenomaan meille. Suuremmin liioittelematta voitaisiin sanoa, että kyse ei ole muun Euroopan tien tekemisestä meidän tieksemme, vaan päinvastoin meidän tiemme tekemisestä muun Eu-roopan tieksi.

Arvoisa puhemies,
Parempi budjettikuri useampivuotisen kehysbudjetoinnin avulla, julkisten menojen parempi tasapaino, kestävät eläkejärjestelmät ja kestävä sosiaaliturva, vakaa tulokehitys, pankkien ja muiden luottolaitosten tiukka valvonta, toimenpiteet koulutuksen ja terveyden, yrittäjyyden, tuottavuuden ja innovaatioiden edis-tämiseksi, kaikki tämä on sellaista, mitä Suomi ja meidän kaltaiset maat ovat jo pitkään pitäneet johtotäh-tinään. Nämä ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkejä. Kokonaan toisenlaisilla mail-la ei ole ollut samoja tavoitteita eikä samoja keinoja käytössään.

Ne ovat sen sijaan käyttäneet hyväkseen vakaata valuuttaa ja alhaista korkotasoa, ja sosiaalisen polku-myynnin ja vääristyneiden verojärjestelmien avulla kilpailleet kanssamme samoilla sisämarkkinoilla. Näiden maiden, ei meidän maamme, on yhteisen edun – myös niiden oma edun nimessä – sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.

Tämä ei sen sijaan merkitse sitä, että olisimme nyt yhtenäistämässä sosiaalipolitiikkaa tai luomassa identtisiä päätöksentekomekanismeja Euroopan unioniin kuuluvassa Euroopassa. Näissä ja monissa muis-sa suhteissa kansalliseen päätöksentekovaltaan ei puututa, ja hyvä niin.

Arvoisa puhemies,
Kreikan ja Irlannin tilapäisiin järjestelyihin – ja ennen niitä Pohjoismaiden kädenojennukseen Islannille verrattuna - nyt ehdotettavalla pysyvällä vakausmekanismilla on useita etuja. Ehkä huomattavin on se, että yksityiset rahoituslaitokset joutuvat selvään osavastuuseen. Tätä olemme jo pitkään peräänkuulutta-neet tässä talossa. Niiden, jotka hyötyvät luotoista, tulee myös olla mukana kantamassa taloudellista vas-tuuta silloin, kun jotakin on mennyt vinoon.

Hyvin tervetullutta on myös se, että pääministeri lupaa nyt tiukkaa suhtautumista Euroopan rahoitusva-kausvälineelle asetettavaan kattoon. Koko nyt määriteltyä 440 miljardin enimmäissummaa ei ole vielä käytetty, eikä kattoa ole mitään syytä korottaa. Meidän ei myöskään tule ottaa käyttöön euro-obligaatioita ottaaksemme hoitaaksemme niiden maiden lainoja, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan.

Arvoisa puhemies,
Vastuu omien velkojen hoitamisesta tulee olla kullakin yksittäisellä maalla, kuten Suomi on aina osaltaan tehnyt. Tässä mielessä kansallisen suvereniteetin pitää olla tinkimätön.

Vastuuta vakausmekanismin takuista ei pidä olla vain niillä mailla, jotka ovat hoitaneet asiansa ja joilla on korkea luottokelpoisuus. Vastuu tulee olla kaikilla.

Saksan ja Ranskan väitetään sanelevan ehdot muille EU-maille ja euromaille. Pääministerin ilmoitus vah-vistaa sen, että näin asia ei ole. Myös maat kuten Suomi asettavat omia ehtojaan, ja pitävät niistä kiinni.

Ainoa kestävä hyvinvoinnin ja julkisen talouden tasapainon perusta on kaikista huolimatta korkea työlli-syysaste ja talouskasvu. Resurssit on luotava työllä, ennen kuin ne jaetaan. Tämä pätee meidän maaham-me ja tämä pätee Eurooppaan.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,
koska tämä on viimeinen tässä salissa pitämäni ryhmäpuheenvuoro, haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää yhteisistä vuosista viiden eduskuntakauden aikana. Demokratiassa ei ole mitään hienompaa teh-tävää kuin toimia kansan edustajana.