Vi får inte godkänna rasism! Emme saa hyväksyä rasismia!

Miellyttää suuresti saada osallistua tällaiseen tapahtumaan, koska se edustaa niin paljon arvokasta ja hyvää. Det gläder mig att få delta i det här evenemanget, eftersom det representerar så mycket värdefullt.

YK:n vuonna 1948 hyväksymän yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisia arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava
 toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Jag citerar artikel 1 i den deklaration för mänskliga rättigheter som FN godkände 1948:
Alla människor är födda fria och lika i värde och rättigheter. De äro utrustade med förnuft och samvete och bör handla gentemot varandra i en anda av broderskap.

Detta är sanningar som ska gälla fortfarande.

Tiedämme kuitenkin, että käytännössä ei läheskään jokaisen ihmisen kohdalla tämä vertaisuus toteudu. Voin muistuttaa siitä, että vasta vuonna 1994 lakkautettiin Etelä-Afrikassa apartheid-järjestelmä, jossa maan mustat ja valkoiset eroteltiin kaikilla elämän aloilla: omat puistonpenkit, omat julkiset vessat, kielto moniin ammatteihin mustilta jne.

Mutta tänäänkin eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa - ja Suomessakin lapset ja nuoret kokevat ennakkoluuloja ja eriarvoisuutta ihonvärinsä, alkuperänsä tai uskontonsa vuoksi.

Vi ska aldrig godkänna rasism, främlingsfientlighet eller diskriminering! Vi ska inte göra det som världsmedborgare - inte som finländare, inte som vasabor!

Emme saa hyväksyä rasismia. Emmekä syrjintää rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, sukupuolen, iän tai seksuaalisen taipumuksen vuoksi. Meidän tulee tavassamme elää ja kanssakäymisessä toistemme kanssa muistaa, että meillä kaikilla on sama ihmisarvo. Riippumatta siitä keitä olemme ja mistä tulemme.

Vi är olika. Men vi har likadana grundbehov. Vi har behov att bli erkända, vi behöver trygghet och uppmuntran. Vi har rätt till rättvist och jämlikt bemötande.

Hur mycket enklare är det inte att kunna skaffa daglig utkomst genom arbete, när - om
dessa förutsättningar uppfylls.

Tänäänkin eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa - ja Suomessakin lapset ja nuoret kokevat ennakkoluuloja ja eriarvoisuutta ihonvärinsä, alkuperänsä tai uskontonsa vuoksi.

Vaasa haluaa olla hyvänä esimerkkinä näissä yhteyksissä.

Vasa har liksom en del andra kommuner i Österbotten tagit emot flyktingar, människor som tvingats lämna sitt hemland av olika orsaker. I dag är invandarna, de nya vasaborna,
en växande grupp och utgör ungefär fem procent av befolkningen, vilket är mera än i de flesta kommuner i landet. Det rimmar med Vasas ambition att vara en internationell stad och målsättningen bekräftas i stadens vision” Ett bra liv i Vasa år 2020”.

Vaasan kaupungin visiossa ” Vaasassa hyvä elämä 2020” lukee:

Päämääränä: Elinvoimainen Vaasa on merellinen ja kansainvälinen, kaksikielinen ja monikulttuurinen osaamisen keskus. Kaupunki profiloituu suvaitsevana kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskuksena. Kehitetään maahanmuuttajien kasvatusta ja koulutusta suomen ja ruotsin kielellä osana maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotouttamista sekä edistetään maahanmuuttajien työllistymistä.

Henkilökohtaisesti toivon sydämeni pohjasta, että Vaasa ja seutu kehittyvät hyväksi esimerkiksi siitä, miten ruotsin- ja suomenkieliset voivat elää sulassa sovussa ja yhdessä vaikuttaa molempien kieliryhmien hyvään elämään. Tämä on monikielisyyden ja monikulttuurisuuden paras perusta.

Det är viktigt att man i samhället, på olika områden och i olika sammanhang ägnar sig åt dessa utmaningar, för att eliminera fördomarna mot främmande människor och kulturer och den rädsla som det för med sig. Här har vuxensamhället ett stort ansvar, hemmen, skolorna, arbetsplatserna, fritidsföreningarna, kulturorganisationerna.

Och inte minst politikerna och ledande människor, som bör visa mod och gott föredöme.
Det gör president Tarja Halonen!

Kouluissa ongelmat pitäisikin tuoda avoimesti esiin sekä kehittää kasvatus- ja opetusmenetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Kiusaamisessa voidaan puhua rasismista silloin, kuin se selvästi liittyy
kohteen etniseen vähemmistöasemaan, ihonväriin tai suomenkielen osaamiseen liittyvään erilaisuuteen.

Det är sjunde året som Vasa stads ungdomsavdelning koordinerar kortfilmsprojektet mot rasism. I starten deltog bara Vöyrinkaupungin koulu med filmen ” Minä, sinä - yhdessä”. Tredje året kom Vasa övningsskola med och projektet blev tvåspråkigt. Numera deltar fyra högstadieskolor, Vöyrinkaupungin koulu, Merenkurkun koulu och Variskan koulu med en sjundeklass och Vasa Övningsskola med elever från klass åtta och nio. I år producerades 17 kortfilmer.

Teatterin, musiikin ja elokuvan keinoin voidaan henkilökohtaisella tavalla käsitellä näitä tärkeitä asioita. Hankkeen toteuttaminen edellyttää paljon työtä, ajattelua, mielikuvitusta, energiaa ja yhteistyökykyä. On ilahduttavaa, että niin monet koulut ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti ja antaneet oppilaiden työskennellä elokuvien parissa. Tuotteet osoittavat, että teema on vaasalaisille nuorille tärkeä.

Ni skolungdomar, som förverkligat detta projekt, gör en värdefull insats för det internationella, flerspråkiga och mångkulurella Vasa. För det toleranta Vasa. Tack!
Te koululaiset, jotka olette toteuttaneet tämän projektin, teette arvokasta työtä kansainvälisen, monikielisen ja monikulttuurisen Vaasan hyväksi. Suvaitsevan Vaasan hyväksi. Kiitos!