Haasteellinen loppukausi eduskunnassa

Eduskunnan loppukausi tulee olemaan haasteellinen. Valtiontalouden kestävyysvaje ja julkisen sektorin velkaantuminen eivät voi olla herättämättä kysymystä millä varoilla voidaan turvata kansalaisten hyvinvointi tulevina vuosina? Finanssikriisin seuraukset ja valtion talouden tasapainottamistarpeet tulevat vaikeuttamaan myös kuntien talouden.

Koska hyvinvointi on rakennettava työnteolla, pitää meidän harjoittaa työllisyyttä ja talouskasvua tukevaa politiikkaa. Se merkitsee toimenpiteitä jotka lisäävät työvuosia, vähentävät rakennetyöttömyyttä ja nostavat tuottavuuden sekä elinkeinoelämässä että
hallinnossa.

Työkyisen työvoiman arvioidaan vähenevän 265 000 ihmisellä kaudella 2010 - 2025. Siksi tarvitaan lisää työvuosia jatkossa. Työntekijöiden terveys ja työssä jaksaminen tulevat olemaan entistä tärkeämpiä. Lähtötilanne on hyvä, koska suomalaiset vanhenevat yhä terveempinä. Viimeisen 40 vuoden aikana on suomalaisten odotettavissa elinikä noussut noin 10 vuotta ja kehitys jatkuu myönteisenä.

Mutta on otettava huomioon, että yksilölliset erot ovat merkittäviä. Samoin halu
jatkaa työelämässä kauemmin. Siksi tarvitaan kannustavia ja joustavia toimenpiteitä.
On panostettava terveyttä edistävään politiikkaan ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantamiseen. On kohtalon kysymys - väestörakennetta, työvoimatarvetta ja kasvavia hoitokustannuksia ajatellen - että panostamme määrätietoisesti perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.

Työpaikoilla on myös paljon tehtävissä jaksamisen ja viihtyvyyden hyväksi: työilmapiirissä, töiden järjestelyissä ja työnjohdossa. Nyt liian paljon työsuhteita päättyy ennenaikaisesti
tuki- ja liikuntasairauksista, väsymyksestä ja masennuksesta johtuen.

Nämä näkymät merkitsevät, että aikuistuvien nuorten terveys-, toiminta- ja työkyky tulevat olemaan yhä tärkeämpi. Tullaan tarvitsemaan hyväkuntoisia, hyvinvoivia ja osaavia nuoria työmarkkinoilla. Jokainen menetetty nuori ja henkilötyövuosi on nähtävä uhkana kansan- taloudelle ja maamme hyvinvoinnille.

Suuri osa nuorista voi hyvin ja on hyvin valmistutunut työelämään. Haasteet nuorten keskuudessa ovat kuitenkin suuret. Liian monet keskeyttävät koulutuksensa, kokevat
pahoinvointia, tarttuvat päihteisiin ja epäonnistuvat työelämässä. Syrjäytyneiden nuorten miesten joukko kasvaa hälyttävää vauhtia. Tätä tausta vasten nykyinen suuri nuoriso-työttömyys on suuri huolenaihe.

Jatkossa pitää tukea toimenpiteitä, jotka edistävät koululaisten ja opiskelijoiden fyysistä kuntoa ja hyvinvointia. Haasteet ovat erityisen suuria ammattikoulutuksessa. Koululiikuntaa on vahvistettava uudessa perusopetuksen tuntijako- ja opetussuunnitelmassa, joka on valmisteilla, samoin kuin korkeakoulujen liikuntaa ja terveydenhuoltoa lainsäädännössä.

Suomen kansan terveydellä ja työpanoksella on suuri merkitys sille hyvinvoinnille, josta voimme päästä osallisiksi yksin ja yhdessä.