Minister Virkkunen lovar mera gymnastik i skolan

Undervisningsminister Henna Virkkunen kommer att föreslå en timme gymnastik till
i veckan, när läroplanen förnyas. Det goda beskedet fick jag och kollegan Juha Mieto,
när vi uppvaktade henne fredagen den 27 februari. I uppvaktningen deltog även min assistent Riitta Pääjärvi-Myllyaho, som är gymnastiklärare till sin utbildning. 

Vi betonade att finländarnas försämrade kondition kräver uppmärksamhet med tanke ålderstrukturen och arbetsmarknadens behov. Ministern delade vår uppfattning om att skolan har en avgörande viktig roll med tanke på framtiden. Det är bara i skolan som
alla barns inställning inställning kan påverkas. Det är bevisat att bra kondition verkar
positivt på orken, trivseln och resultaten i skolan.

I diskussion betonades behovet av åtgärder speciellt på andra stadiet. Regeringen lovar mera ”tippsvinstmedel” för aktiverande åtgärder i skolgymnastiken redan i år. Den möjligheten bör vi utnyttja genom projekt/försöksverksamhet i skolor i vårt eget område.

Enligt minister Virkkunen skall regeringen godkänna en ny läroplan senast vintern 2011.

Läs vår framställning till ministern!

Ministeri Virkkunen lupaa lisää koululiikuntaa

Opetusministeri Henna Virkkunen tulee esittämään, että koululiikuntaa lisätään yhdellä tunnilla viikossa, kun uusitaan opetussuunnitelmaa. Sellaisen vahvistuksen saimme, kun minä ja Juha Mieto kävimme hänen luonaan 27 päivä helmikuuta. Mukana oli myös avustajani Riitta Pääjärvi-Myllyaho, joka on liikunnan ja terveystiedon opettaja koulutukseltaan.

Korostimme, että suomalaisten heikkenevä kunto vaatii toimenpiteitä ikärakennetta ja työmarkkinoiden tarpeita ajatellen. Ministeri yhtyy käsitykseemme koulun ratkaisevan tärkeästä roolista tulevaisuuteen nähden. Ainoastaan koulussa voidaan vaikuttaa kaikkien lasten liikunta-asenteisiin. On todistettu, että hyvä kunto vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen, viihtyvyyteen ja tuloksiin koulussa.

Keskustelussa korostimme toimenpiteitä erityisesti toisella asteella. Hallitus lupaa myös lisää veikkausvaroja koululiikunnan aktivoimiseksi jo tänä vuonna. Sellaista mahdollisuutta meidän on käytettävä hyväksi hankkeisiin ja kokeilutoimintaan oman alueemme kouluissa.

Ministeri Virkkusen mukaan hallitus tulee hyväksymään uuden opetussuunnitelman
viimeistään talvella 2011.

Lue esityksemme ministerille!

Arvoisa ministeri

Me olemme huolestuneita suomalaisten kunnosta, joka heikkenee hälyttävää vauhtia. Erityisesti meitä huolestuttavat lasten ja nuorten terveys, huonot elintavat ja heikkenevä kunto. Tarvitaan muutoksia.

Jokainen koulunsa aloittava ikäluokka on heikommassa kunnossa kuin edellinen. Alokkaiden kunto putoaa vuodesta toiseen. Puolet suomalaisista painaa enemmän kuin terveyden kannalta on hyväksi. Vain joka kolmas liikkuu riittävästi.

Myönteisenä näemme, että liikunta ja terveys ovat paljon esillä.  Edellä mainituista syistä. Hallitusohjelmassa kiinnitetään enemmän huomiota liikuntaan kuin koskaan aikaisemmin ja korostetaan ennaltaehkäisevää terveystyötä. Kahden politiikkaohjelman avulla on tarkoitus luoda hyvä pohja terveydelle ja hyvinvoinnille, ja useita suunnitelmia ja toimenpideohjelmia on jo laadittu.

Me liikunnan ja urheilun edustajat väitämme omasta kokemuksesta ja tieteellisten tutkimusten valossa, että liikunta ja hyvä fyysinen kunto vaikuttavat myönteisesti terveyteen. Siksi olemme varsin huolestuneita siitä, mitä on tapahtunut koulussa. 1990-luvun talouslaman aikana koululiikuntaa ja kerhotunteja vähennettiin, samoin kouluterveydenhuollon resursseja.

Ratkaiseva panostus on tehtävä koulussa, jossa tavataan kaikki lapset kotioloista riippumatta, toisin kuin urheiluseuroissa. Koululla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntataitoihin, -tietoihin ja -asenteisiin, sillä se tavoittaa lähes koko ikäluokan vähintään yhdeksän vuoden ajan. Koulussa on luotava myönteinen asenne liikuntaan ja rakennettava pohja liikunnalle myös aikuisena. Suositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä. Tästä osa tulee koulumatkoista ja välituntien temmellyksestä, loput on saatava ohjatusta koululiikunnasta.

Liikunta on nähtävä koulussa hyvinvoinnin osatekijänä ja sillä on myös merkittävä terapeuttinen vaikutus. Terveen elämäntavan oppimiseen ammattitaitoisessa ohjauksessa menee koko kouluaika.  Peruskoulun lisääntyvien oppiainesten läpiviemiseksi on tärkeää saada vastapaino liikunnan avulla. Liikunnalla on todettu olevan myönteinen vaikutus lasten keskittymis- ja oppimiskykyyn. Liikunnallisesti aktiiviset menestyvät yleensä myös muissa kouluaineissa.

Toiselle asteelle liikunta on saatava kaikille yhteiseksi aineeksi läpi koulutusajan.  Merkittävä koululaitoksemme signaali on työelämään tai jatko-opintoihin siirtyvälle huolehtia omasta tärkeästä työinstrumentistaan - omasta terveydestä. Työajan piteneminen ja eläkeiän myöhentyminen edellyttävät hyvää terveyttä ja jaksamista koko elämän.

Me, kuten monet muut, olemme sitä mieltä, että liikunnan oppitunteja koulussa on lisättävä, jos halutaan saada merkittävä muutos lasten ja nuorten kuntoon ja terveyteen.

Esitämme, että jokaiselle luokkatasolle on saatava tunti lisää liikuntaa viikossa.

Tämä on toteutettava seuraavassa opetussuunnitelmassa.

Pätevien liikunnanopettajien ohjauksessa opiskelijat saavat monipuolisen koulutuksen itsestä huolehtimiseen. Parantamisen varaa on kuitenkin erityisesti perusopetuksen alaluokkien liikunnanopetuksessa, jossa pätevyys vaihtelee suuresti. Myös ryhmien kokoon on kiinnitettävä huomiota, koska ryhmäkoolla on suuri merkitys oppilaiden oppimiselle ja hyvinvoinnille.

Tämän päivän koulumaailmassa peräänkuulutetaan yhteisöllisyyttä. Myös sitä voidaan edistää koululiikunnan avulla, sillä liikunnassa voidaan harjoitella paitsi voittamista ja häviämistä niin myös yhteistyötä, toisten auttamista ja vastuun kantamista.

Opetuksen lisäksi on edistettävä täydentävää toimintaa kuten kerhotoimintaa ja välituntiliikuntaa, ja panostettava liikkumaan houkutteleviin kouluympäristöihin.

Ehdotetut toimenpiteet aiheuttavat kustannuksia, mutta ei läheskään niin paljon, kuin lasten ja nuorten liian vähäinen liikunta tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa n. 300 - 400 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Panostus ennaltaehkäisevään työhön on aina edullisempaa kuin jälkien korjaaminen.

Liikuntaa ei pitäisi nähdä kilpailevana oppiaineena muita vastaan, vaan se on nähtävä perusarvona, yhtä tärkeänä kuin ravinto koulupäivän aikana.

Helsinki 27.02.2009

Håkan Nordman                                    Juha Mieto
kansanedustaja                                       kansanedustaja

Riitta Pääjärvi-Myllyaho                        Matti Ollila
avustaja                                                  avustaja