Bästa bildkonstvänner! Hyvät kuvataiteen ystävät!
Vaasan taidekerhon oma väki ja vieraat, Vasa konstklubbs egna medlemmar och gäster!

Det är vår - sommaren på väg -  och kultur i luften. Jag är glad över att få öppna denna vernissage som representerar mycket värdefullt. Ett sådant här samarbete mellan staden, regionens centrum, och regionens kommuner, föreningar och människor är värt att eftersträva. Vi har så mycket gemensamt - kulturarv och framtida uppgifter och möjligheter. Tillsammans kan vi åstadkomma mera. Nätverk är framtidens melodi. Det gäller även för kulturarbete och konstnärer.

Te kuvataiteilijat ja taidekerhonne voitte kannustaa toisianne eri tavalla. Tapaamalla toisianne, tekemällä työtä yhdessä, järjestämällä matkoja, seminaareja, leirejä ja näyttelyjä yhdessä. Voitte myös täydentää toistenne gallerioita. Yhdessä olette vahvempia. Yhdessä voitte heräättää enemmän huomiota.

Näen myönteisenä, että Vaasan taidekerho toimii aktiivisena osapuolena tässä. Kaupunki - suurella väestöpohjallaan, koulutuslaitoksillaan ja kulttuurielämällään - tarjoaa teille vieraileville kerhoille ja taiteilijoille normaalia monipuolisemman ympäristön.

Jag har förstått att den här utsällning har rönt stort intresse. Nästan 100 deltagare erbjöd 250 arbeten. Det är betydligt mera än vid premiären för två år sedan. Här finns gott om olika tekniker. Här finns yrkes- konstnärer, som kan försörja sig på sin konst, och andra som målar av kärlek till konsten och fortfarande söker sig fram. Det här är en inspirerande helhet.

Regeringen har sänt en kulturpolitisk redogörelse till riksdagen, senast gång en redogörelse år 1993. I sådana sammanhang betonas att alla skall ha möjlighet att i kulturlivet. Kreativitet, mångfald och konstnärlig kvalitet skall prägla samhllets utveckling. Kulturpolitiken skall främja allas möjlighet
till kulturupplevelser, bildning och till att utveckla sina skapande förmågor, främja kvalitet och konstnärlig förnyelse, främja ett levande kulturarv som bevaras, används och utvecklas, främja internationellt och interkulturellt utbyte och samverkan - och särskilt uppmärksamma barns och ungas rätt till kultur.

Det är viktigt att skapa samarbete och samverkan lokalt och regionalt,  mellan det offentliga, organisationer, föreningar och privata, mellan skolan och kulturlivet, mellan kulturlivet och näringslivet.

Mitä minulla, poliitikolla on kerrottavana teille taiteen harrastajille. Olen äsken todennut, että hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko on käsittelyssä eduskunnassa. Siinä todetaan, että taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikutus on vahvistumassa. Kerrannaisvaikutukset ulottuvat kaikille sektoreille ja
hallinnonaloille.

Eduskunnassa olimme sitä mieltä, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin pitää jatkaa tätä työtä tekemällä Taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma. Sillä edistettäisiin edelleen taiteen ja kulttuurin vaikuttavuutta. Laadittaisiin uusiin tarpeisiin pohjautuva koulutusstrategia. Yleissivistävässä koulussa, yläkoulussa ja lukiossa vahvistettaisiin taide- ja taitoaineita.

Monipuolisuus oli yksi selonteon avainsanoja. Monikulttuurisuus ja kulttuurin moninaisuus ovat Suomen tulevaisuuden vahva muutostekijä. Suomi on koko ajan ollut monikulttuurinen. Saamelaisilla on aina ollut oma kulttuurinsa. Suomenruotsalaiset ovat aina tuoneet omia kulttuuriperinteitään ja olleet rakentamassa siltaa Suomen ja muun Pohjolan, erityisesti Suomen ja Ruotsin välille. Valitettavasti molemminpuolinen tiedonpuute suomenruotsalaisesta ja suomalaisesta kulttuurista on laajaa. Puutteellinen kielitaito on yksi syy siihen. Asenteet toinen. Tällainen kaksikielinen, yli seutu- ja maakuntarajojen menevä näyttely on arvokas.

Kulttuurierot ovat suuria myös Suomen enemmistöväestössä. Pohjalaisilla, hämäläisillä, savolaisilla ja karjalaisilla ei ole yhtä yksinäistä kulttuuria, eikä samoja tapoja, ei samaa tapaa elää.

I  kulturdebatten i riksdagen betonades mångfalden och mångkulturen. Med rätta. Vårt land har varit
mångkulurellt länge. Det är inte resultatet av den senaste tidens invandring så som man ibland antyder.
I Viborg, som var Finlands mest internationella stad, talades fem språk sida vid sida. Dagens Finland har inte uppstått i ett vakuum, utan  i ständigt växelverkan med med omvärlden. Alla värden som vårt samhälle bygger på  härstammar från en historisk utveckling. Dagen finländska kulturen är mycket annat än en egen produkt. Detta är värt att notera samtidigt som vi betonar identitet och egna kulturyttringar.
Kulturarbetare och konstnärer spelar en stor roll i denna process, som givande och mottagande parter.

Mångfald skapar i sin tur de rätta förutsättningarna för nyskapnde, för kreativitet. Den uppmuntrar  många till mycket, till försök, lyckade och mindre lyckade försök. Det säger sig självt att det är lättare att hitta nya ideer och kombinationer om man kan ösa ur flera brunnar i stället för ur bara en. Det här gäller både på kommunal och lokal nivå. Detta bör vi var medvetna om. Samhällen där det finns ett rikligt, mångsidigt och högtstående utbud av kultur, konst och fritidsaktiviteter  - och konstnärerna är många - är attraktiva. Där förstärker människor, näringsliv och ekonomiska satsningar ytterligare den innovativa miljön. Vasa vill vara en sådan växtkraft i växelverkan med sin omgivning.

Olemme ja meidän tulee olla monikulttuurisia kaikilla inhimillisen kulttuurin alueilla. On erilaisia taide/kuvataidemakuja, musiikkimakuja, emme pidä samoista kirjoista, elokuvista, pukeudumme eri tavoin jne. Ei pidä olla herkkiä sille, että maahanmuuttajat tuovat uusia kulttuuripiirteitä vahojen rinnalle.

Kuvataiteessa tulee aina olemaan eri tyylejä, käsityksiä ja makuja. Hyvä niin. Elmer Diktonius on todennut osuvasti, että sellaista aika ei tule koskaan, jolloin kaikki ymmärtäisivät samoja taideteoksia. Se on oikea näkemys taiteen olemuksesta.

Kiitän Vaasan taidekerhoa siitä, että järjestätte tämän näyttelyn - ja muita kerhoja siitä että rikastutatte Vaasan taide-elämää vierailullanne. Toivotaan teille taiteilijoille hyvää jatkoa, intoa ja luovaa työniloa ammattinne, harrastuksenne parissa. Tack Vasa konstklubb för att ni anordnar denna utsällning - och tack ni andra klubbar för att berikar konstlivet i Vasa med ert besök. Jag önskar er bästa konstnärer iver och skaparglädje i er konstutövning, som yrke eller hobby.

Skidsmästerskap år 2010/Hiihtomestaruuskilpaulut 2010

Håkan vann sin årsklass i riksdagens skidmästerskap

Riksdagens traditionella skidmästerskap anordnades i Kervo skidcentrum den 2 februari.
13 riksdagaledamöter och 11 anställda deltog. Från Vasa valkrets deltog bara Juha Mieto och Håkan Nordman.

Mieto vann klassen 60 år, 5 kilometer på tiden 20.26.1. Håkan 65 år, 4 kilometer på tiden
16.31.6. Snabbast av alla rikisdagsledamöter var Marjo Matikainen-Kallström med 19.56.4 på 5 kilometer.

Håkan voitti eduskunnan hiihtomestaruuskilpailuissa oman ikäluokkansa

Eduskunnan perinteiset hiihtomestaruuskilpailut järjestettiin Keravan hiihtokeskuksessa 2. helmikuuta. 13 kansanedustajaa ja 11 virkamiestä osallistui. Vaasan vaalipiiristä osallistuivat vain Juha Mieto ja Håkan Nordman.

Mieto voitti 60-vuotiaiden sarjan ajalla 20.26.1 ja Håkan voitti 65-vuotiaiden ajalla 16.31.6. Nopein kaikista kansanedustajista oli Marjo Matikainen-Kallström, joka hiihti 5km aikaan 19.56.4.

Mora: Nordiska Parlaments mästerskap 2010/Pohjoismaiset Parlamenttihiihdot 2010

Håkan fjärde i de nordiska parlamentsskidningarna
Riitta Pääjärvi-Myllyaho vann sin klass

De nordiska parlamentsmästerskapen på skidor anordnades i år i Mora i anslutning till
Vasaloppet. Parlamentariker och anställda i riksdagarna  hade gemensam start i Vasaloppsspåret, från sista stationen i Eldris till målet i centrum, 9 km.

Finland hade de största framgångarna. Sprintstafetten vanns tredje gången i rad och för övrigt med samma lag: Juha Mieto, Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Jari Kleemola och Marjo Matikainen-Kallström.

Parlamentariker och anställda deltog i samma klasser. Från Finland deltog sju riksdagsledamöter. Marjo Matikainen-Kallström vann sin klass, Juha Mieto var 2:a, Raimo Piiranen 3:e och Håkan Nordman 4:e.

Riksdagsassistenten Riitta Pääjärvi-Myllyaho vann sin klass och hade bara 28 sekunder sämre tid än Marjo. I stafetten var hon snabbare än både Marjo och Juha.

Håkan neljäs pohjoismaisissa parlamenttihiihdoissa
Riitta Pääjärvi-Myllyaho voitti sarjansa

Pohjoismaisten parlamenttien mestaruushiihdot järjestettiin tänävuonna Morassa, Ruotsissa Vasaloppetin yhteydessä. Parlamentaarikoilla ja eduskunnan virkailijoilla oli yhteislähtö Vasaloppetin viimeisestä etapista Eldrisistä keskustassa sijaitsevaan maaliin matkan ollessa 9km.

Suomella oli suurin menestys: Sprinttiviestissä Suomi voitti kolmannen kerran peräkkäin samalla joukkueella: Juha Mieto, Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Jari Kleemola ja Marjo Matikiainen-Kallström.

Parlamentaarikot ja virkailijat kilpailivat samassa sarjassa. Suomesta osallistui seitsemän kansanedustajaa: Marjo Matikainen-Kallström voitti sarjansa, Juha Mieto oli toinen, Raimo Piirainen kolmas ja Håkan Nordman neljäs.

Eduskunta-avustaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho voitti oman sarjansa ja hävisi vain 28sek Marjolle. Viestissä hän oli nopeampi sekä Marjoa että Juhaa.

Brandkårernas FM/Palokuntien SM
16.5.2009

Vi har gemensamma utmaningar

Bästa representanter för brand- och räddningsväsendet! Ni representerar ett viktigt och
uppskattat ansvarsområde. Opinionsundersökningar visar att brandmannayrket har hög status bland finländarna. Hur annars? Ni räddar människor, deras hälsa och liv,
förmögenhet och viktiga värden.

Jag hoppas att detta syns i branschen, i självkänslan och yrkesstoltheten. Det är viktigt med tanke på framtiden, eftersom konkurrensen om arbetskraft blir svår.

Vi är befriade från återkommande vapenkonflikter och naturkatastrofer i vårt land. Men bränder, trafikolyckor och våldsdåd skördar ständigt människoliv, och det som hände i varuhuset i Myyrmanni, på vägen i Konginkangas och i skolorna i Jokela och Kauhajoki har inte gått spårlöst förbi. Reaktionen är alltid: Hur kan dylikt undvikas? Trygghet och säkerhet skapande åtgärder har hög prioritet bland medborgarna.

Regeringen har som ett mål att Finland skall vara Europas tryggaste land år 2015 och har gjort ett ambitiöst program. Det kävs betydande förändringar och en del tilläggsresurser för att kunna förverkliga det. Flera naturliga orsaker, såsom klimatet och avstånden, betyder att brand- och räddningsväsendet verkar under förhållandevis svåra omständigheter. i vårt land. Vi har gemensamma utmaningar!

I dagens värld krävs det större befolkningsunderlag än förr för att kunna sköta olika verksamheter på ändamålsenligt sätt. Det präglar även brand- och räddningsväsendet, polisförvaltningen och nödcentralerna. Undersökningar visar att regionaliseringen av räddningsväsendet har lyckats väl. Servicen har överlag blivit bättre och kostnaderna hållits i styr, även om man är av annan åsikt i enskilda kommuner. Det behövs alltid tid, innan stora reformer fungerar maximalt. Mycket viktigt att lokala brandkårer kan bibehållas.

Även om stordriftsfördelar sökes skall inte regionala och lokala särdrag nonchaleras. I vårt område kräver språkförhållandena, havet och skärgården extra beredskap. När redogörelsen för nödcentralreformen behandlades i riksdagen sade en överväldigande majoritet nej till större områden. Trots allt smids nya planer. Men vi håller fast vid Österbottens nödcentral!

Brandmannayrket kräver bättre fysisk kondition än de flesta andra yrken. Påfrestningarna ökar med åldern, sjukdagarna blir flera efter fyllda femtio år och medelåldern för arbetsoförmögenhetspension är några år lägre än i  den kommunala sektorn i allmänhet.

Vårt land befann sig på konkursens brant i början av 1990-talet och situationen tvingade sittande regering och riksdag till hårda tag för att bromsa utgifterna. Höjningen av brandmännens pensionsålder hör till de mest motbjudande beslut som jag deltagit i. Jag anser att en lägre pensionsålder än vad som normalt gäller är motiverad, men en återgång till 55 år verkar inte vara möjlig. Hälsofrämjande åtgärder och välmående bör befrämjas i brand- och räddningsväsendet.

I brandväsendet verkar, tränar och utför man sitt arbete tillsamans. Man skall kunna göra ett bra lagarbete och vara som bäst när situationer kräver som mest. Med den inställningen har ni mommit hit. Jag önskar er tävlingsglädje i den ärorika kampen om den ståtliga  Jehumalja-byttan! Välkomna till soliga Vasa!

Meillä on yhteiset haasteet

Hyvät palo- ja pelastustoimen edustajat! Te edustatte tärkeätä ja arvostettua vastuualuetta. Mielipidetutkimukset osoittavat, että palomiehen ammatilla on korkea status suomalaisten keskuudessa. Kuinkas muuten? Te pelastatte ihmisiä, varjelette heidän terveyttään ja elämäänsä, omaisuutta ja tärkeitä arvoja.

Toivon, että tämä näkyy alallanne, itsetunnossanne ja ammattiylpeydessänne. Tämä on tärkeää tulevaisuutta silmälläpitäen, koska kilpailu työvoimasta tulee olemaan kova.

Onneksi meidän maassamme ei ole toistuvia aseellisia selkkauksia ja luonnonkatastrofeja. Mutta tulipalot, liikenneonnettomuudet ja väkivaltateot vaativat jatkuvasti kuolonuhreja. Tapahtumat Myyrmannin kauppakeskuksessa, Konginkankaan tiellä sekä Jokelan ja Kauhajoen kouluissa eivät ole menneet ohi jälkiä jättämättä. Reaktio on aina: Miten tällaisilta vältyttäisiin? Turvallisuutta edistävät toimenpiteet ovat kansalaisten keskuudessa ensiarvoisen tärkeitä.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015 ja se on laatinut tästä kunnianhimoisen ohjelman. Sen toteuttamiseksi vaaditaan merkittäviä muutoksia ja lisäresurssejakin. Useiden luonnollisten tekijöiden – kuten ilmaston ja etäisyyksien – johdosta palo- ja pelastustoimi työskentelee verraten vaikeissa olosuhteissa maassamme. Meillä on yhteiset haasteet!

Nykymaailmassa vaaditaan aikaisempaa suurempi väestöpohja toimintojen hoitamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä koskee myös palo- ja pelastustointa, poliisihallintoa ja hätäkeskuksia. Tutkimukset osoittavat, että pelastustoimen alueellistaminen on onnistunut hyvin. Palvelut ovat ylipäätään parantuneet ja kustannukset on voitu pitää kurissa, vaikka yksittäisissä kunnissa ollaan eri mieltä. Aina tarvitaan aikaa, ennen kuin suuret uudistukset toimivat optimaalisesti. Erittäin tärkeää on, että paikalliset palokunnat voidaan säilyttää.

Vaikka suurtuotantoetuja etsitään, alueellisia ja paikallisia ominaispiirteitä ei tule sivuuttaa. Meidän alueellamme kielelliset olosuhteet, meri ja saaristo vaativat lisävalmiutta. Kun hätäkeskusuudistuksen selontekoa käsiteltiin eduskunnassa, ylivoimainen enemmistö sanoi ei suuremmille alueille. Siitä huolimatta tehdään uusia suunnitelmia. Mutta me pidämme kiinni Pohjanmaan hätäkeskuksesta!

Palomiehen työ vaatii parempaa fyysistä kuntoa kuin useimmat muut ammatit. Jaksaminen heikkenee iän myötä, sairaslomapäivät lisääntyvät viidenkymmenen ikävuoden tultua täyteen ja työkyvyttömyyseläkkeen keski-ikä on muutaman vuoden alhaisempi kuin kunnallisella alalla yleensä.

Maamme oli 1990-luvun alussa konkurssin partaalla ja silloinen hallitus ja eduskunta joutuivat turvautumaan koviin otteisiin menojen jarruttamiseksi. Palomiesten eläkeiän nostaminen on yksi vastemielisimmistä päätöksistä, joihin olen osallistunut. Mielestäni normaalia alhaisempi eläkeikä on perusteltu, mutta paluu 55:een vuoteen ei vaikuta mahdolliselta. Terveyttä ja hyvinvointia on edistettävä palo- ja pelastustoimessa.

Palolaitoksella toimitaan, harjoitellaan ja tehdään työtä yhdessä. On pystyttävä joukkuetyöskentelyyn ja on oltava parhaimmillaan kun tilanteet vaativat eniten. Sillä asenteella olette tulleet tänne. Toivotan teille kilpailuiloa kunniakkaassa taistelussa komeasta Jehumaljasta! Tervetuloa aurinkoiseen Vaasaan!

OAJ:s regionförening i Österbotten

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys

Håkan Nordman, 20.4.2009

Arvoisa puheenjohtaja! Hyvä kokousväki! Bästa mötesdeltagare!

Ensimmäiseksi haluan onnitella teitä aikaansaannoksestanne! Täällä te Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan edustajat istutte yhteinen toiminta mielissänne.

Se on enemmän kuin me kunnallis- ja aluepoliitikot saamme aikaiseksi. Yhteisten elinten ja toimintojen muodostaminen Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle, Vaasalle ja Seinäjoelle ei ole helppoa. Se on vaikeampaa kuin sen pitäisi olla.

Kieliolosuhteet eivät saa tehdä tällaista toimintaa mahdottomaksi. Elämme ja toimimme täällä, molemmat kieliryhmät – ja jatkamme sitä. On vain kysymys toinen toisemme ja toistemme tarpeiden kunnioittamisesta – ja maanosamme yhteisestä kehittämisestä. Yksin emme ole vahvimpia. Tarvitsemme toisiamme. Kielitaito on rikkaus, kilpailutekijä globalisoituneessa maailmassa.

Toivon, että tämä käy toteen: että tämän suuren yhteisen yhdistyksen avulla saavutatte päämääränne, ennen kaikkea edunvalvonnassa.

Plötsligt mötte vi  kärva ekonomiska tider. Finanskrisen visar vad globaliseringen betyder: när ekonomin på Wall Street i New York kraschar, drabbas även hushållen i Finland, trots att den ekonomiska politiken sköts väl i vårt land. Vi måste klara av att leva med globaliseringen, som är på gott och ont. Mest på gott.

Staten låter kommunerna tillfälligt behålla en större andel av samfundsskatten. Det belönar Vasa och andra kommuner som har ett mångsidigt näringsliv. Men alla kommuner kommer att ha svårigheter med balansen i de närmaste årens budgeter. Det hotas med nedskärningar,
uppsägningar och permitteringar.

Som beslutsfattare på kommun- och riksnivå inser jag min utsatta position. Mina ord och löften och beslut kan vägas och mätas. Jag är trots allt beredd att sätta press på mig själv – och på medarbetare i dagens situation.
 
Laskusuhdanteen aikana kansalaiset tarvitsevat yhteiskuntaa, valtiota ja kuntia, julkista sektoria enemmän kuin korkeasuhdanteen ja taloudellisesti hyvien vuosien aikana. Julkisen sektorin, johon me kaikki annamme panoksemme työn ja verojen muodossa, on tarjottava kaikkia tärkeitä peruspalveluja – ja erityispalveluja joissakin elämäntilanteissa.

Julkisen sektorin tulee hyvällä koululla, hoidolla, hoivalla ja vapaa-ajalla vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin – ja hyvään elämään myös heille, jotka kamppailevat erityisten vaikeuksien parissa.

Taloudellinen romahdus 1990-luvulla pakotti koviin otteisiin menojen hillitsemiseksi. On helppoa olla jälkiviisas, mutta tehty mikä tehty. Rattaat saatiin nopeasti taas pyörimään maassamme. Mutta mihin hintaan? Mitä opimme ajatellen tämän päivän tilannetta?

Te, jotka työskentelette lasten ja nuorten parissa, tiedätte mitä tapahtui. Tuntikehyksiä ja kerhotunteja vähennettiin. Päivähoidossa ja kouluissa ryhmiä suurennettiin. Lapsiperheiden asemaa vaikeutettiin. Vanhempien ongelmista tuli lasten ongelmia. Sosiotaloudelliset erot kasvavat ja vaikuttavat lasten kouluun ja terveyteen – ja elämään. Tältä emme voi sulkea silmiämme.

Huvudparten av unga mår bättre än någonsin, men 20-30 procent brottas med problem. Nedskärning av generella insatser och stöd har lett till stort behov av speciella stöd och av hjälpinsatser. Omhändertagna barn kostar 600 miljoner i året och för en bra elevvård skulle behövas 200 miljoner. Händelserna i Jokela och Kauhajoki skall ses som nödrop.

Den så kallade Pisa-undersökningen, som OECD gjorde 2003, visade att kunskapsnivån är hög i den finländska skolan, högre i centrala kunskapsämnen än i de flesta länder. Men däremot låg andan och trivseln bara på medelnivå. Här har vi en stor utmaning. Att hitta en bra balans mellan samhällets, arbetslivets och skolans krav och de uppväxande ungas välmående.

Vi bör undvika sådana nedskärningar som skedde på 1990-talet, eftersom de bevisligen har negativa konsekvenser. Vi skall upprätthålla den goda skolan, vården och omsorgen. Inte säga upp och permittera personal, såvida inte kommunens ekonomi leder till en helt omöjlig situation.

Tieto lisää tuskaa, pätee myös tässä.

Det är viktigt att se skolans roll i belysning av åldersstrukturen och arbetsmarknadens behov i framtiden. Sysselsättningen och välfärden bygger allt mer på kunniga medborgare, som orkar och trivs i arbetslivet.

Alla behövs i fortsättningen. Även de som nu inte går igenom andra stadiet, ungefär tio procent. Den inställningen skall vi ha.

Vain koulussa kaikki lapset tapaavat. Ja kouluiässä ihminen luo valmiuksia, jotka ovat tärkeitä terveyden ja sosiaalisen pääoman kannalta aikuisena. Siksi koulu on niin tärkeä - kodin kasvatustyön täydentäjänä. 

Tänään ollaan yksimielisiä siitä, että ylisuuria opetusryhmiä on vältettävä. Se on huolenpitoa sekä oppilaista että opettajista. Hallitusohjelmassa on varattu 80 miljoonaa euroa ja luvataan: opetusryhmiä pienennetään, tuki- ja erityisopetusta sekä opinto-ohjausta ja oppilashuoltoa vahvistetaan ja kerhotoimintaan panostetaan. Myös koulun ja vanhempien yhteistyötä luvataan edistää. Sitoutuneet ja osaavat vanhemmat edesauttavat lastensa motivaatiota ja uskoa omiin kykyihinsä. Kaikki lapset eivät saa tätä apua. Tarkoituksena on  vahvistaa taide- ja taitoaineiden asemaa, ja kouluterveydenhuolto ja liikunta saavat enemmän huomiota kuin koskaan ennen. 

Kaikki peräänkuulutetut toimenpiteet ovat tärkeitä. Mutta kuinka ne toteutetaan?

Ensimmäisiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty muuttamalla lainsäädäntöä ja jakamalla rahaa kunnille.  Mutta kuinka voidaan varmistaa, että rahat käytetään ylisuurten luokkien poistamiseksi, koulukuraattoreiden ja opinto-ohjaajien palkkaamiseksi sekä muihin tärkeisiin toimenpiteisiin hyvinvoinnin edistämiseksi? Tehtävä ei ole helppo, koska lainsäädäntö ei velvoita. Meidän on seurattava tilannetta. Ministeri Henna Virkkunen etsii keinoja.

Lämpligt stora undervisningsgrupper är viktiga i flera avseenden. Alla elever behöver bli sedda, en del behöver speciell uppmärksamhet.

Allt flera behöver specialundervisning. Orsakerna har delvis berörts …..

Behovet av yrkesvägledare som kan leda skoleleverna på rätt yrkesinriktning på andra stadiet och rätt studiedisciplin på tredje stadiet är större än vad som tillfredställs….

Jag hör med jämna mellanrum professor Matti Rimpelä uttala sig om barns och ungas situation, i hemmen och skolan. Han betonar alltid krävande och vädjande sanningar. Efter tragedierna i Jokela och Kauhajoki har han vädjat till kommunerna om att de skall uppfylla sina skyldigheter i skolhälsovården – och satsa på en preventiv och hälsofrämjande politik.

Det skall finnas en trygg enkel hälsokontroll som uppmärksammar alla. Då kan
speciella behov upptäckas i tid, skötas och elimineras med yrkeskunnigas hjälp.

Viime aikoina yhteisöllisyyden tarvetta on korostettu ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Yhteisöllisyyden ja toveruuden merkitys on suuri koulussa. Toveripiirin ulkopuolelle jätetyt, tai sen ulkopuolelle jostain syystä jäävät tai itse jättäytyvät, ”elävät vaarallisesti” mitä tulee omaan viihtyvyyteen ja terveyteen.

Olen puhunut paljon – ehkä liiankin paljon – koulu-/opiskeluympäristöistä ja oppilaiden terveydestä ja viihtyvyydestä. Olen tehnyt sen siksi, että mielestäni on niin tärkeää, että oppilaat lähtevät koulusta ja koulutuksesta vahvoina ja osaavina – astuakseen työelämään.

Tärkeä perusta tämän onnistumiseksi on, että lasten ja nuorten fyysistä kuntoa parannetaan.  Siihen koulun tulee vaikuttaa, koska kaikki lapset viettävät niin monta vuotta koulussa. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että koululiikunta/voimistelu on parasta mahdollista toimintaa terveyden, hyvinvoinnin ja opintosuoritusten kannalta.

Uuden opetussuunnitelman valmistelu alkaa pian. Sen sisällöstä teillä varmaan on mielipiteitä – ja se teidän on osoitettava. Itse olen vakuuttunut siitä, että koululiikunnalle on annettava yksi tunti lisää viikossa kaikilla asteilla. Työ tämän puolesta jatkuu. Toivon, että muiden aineiden edustajat näkisivät koululiikunnan tarpeellisena perustana – kuten kouluruoan – koulussa jaksamisen, viihtyvyyden ja suoritusten edistämiseksi.

En osoita huomautuksiani opettajiin. Ulkoiset olosuhteet, yhteiskunnallinen kehitys ja henki vaikuttavat koulun edellytyksiin. Meillä aikuisilla on vastuu edellytyksistä, vahvuuksista ja heikkouksista, muutoksista ja resursseista. Erityisesti me päätöksentekijät kannamme vastuun niistä resursseista, jotka koululla, teillä opettajilla – ja oppilailla, on käytettävissään.