Tarvitaan lisää työpaikkoja Hallitus asetti tavoitteeksi 80 000 – 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostamisen
72 prosenttiin vaalikaudella ja 75 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Alku oli hyvä, mutta syksyllä 2008 tuli maailmanlaajuinen finanssikriisi. Noin 88 000 työpaikkaa on menetetty
ja työllisyysaste on pudonnut 67 prosenttiin, eli kolmella prosentilla. Tämä tarkoittaa, että valtio ja kunnat voivat ylläpitää julkiset hyvinvointipalvelut vain velkaantumista lisäämällä. Tällaisen kehityksen ei voida antaa muodostua pitkäaikaiseksi vaan menot on pidettävä kurissa ja tuloja on kasvatettava. Hallituksen ja eduskunnan politiikan kokonaisvaltaisena tavoitteena tulee olla yrittäjyyteen kannustaminen ja hyvien toimintamahdollisuuksien luominen yritystoiminnalle. On saatava aikaan lisää työpaikkoja ja enemmän tulosta työelämässä. Työntekijöiden terveyteen, jaksamiseen ja viihtyvyyteen on panostettava. Sekä tällä hetkellä että pidemmällä aikavälillä on kansantaloudellisesti visasta panostaa infrastruktuuriin, liikenne- ja logistiikkaratkaisuihin, koulutukseen ja osaamiseen, terveyteen ja työhyvinvointiin. Tämä on tärkeää elinkeinoelämän kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Parhaillaan valmistellaan perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa. Kyse on hyvin tärkeästä työstä, jolla on kauaskantoiset vaikutukset tulevaisuuden suomalaisille.
Valmistelu päättynee vaatimukseen opetustuntien lisäämiseksi, mikä edellyttää lisävoimavaroja vuodesta 2014 lähtien. Yhden lisätunnin arvioidaan maksavan noin 30 miljoonaa vuodessa. Kouluumme haluttuja muutoksia vuosina 2014 – 2023 ei saa pysäyttää viittaamalla siihen, että tulevaisuuden koulu ei saa aiheutua nykyistä koulua enemmän kustannuksia. Se olisi väärä valinta. Itse kuulun niin, jotka väittävät että koululiikunnan tulee saada tunti lisää viikossa kaikilla asteilla, koska nuorten fyysinen kunto ei vastaa huomispäivän työelämän vaatimuksia. Ylipäänsä panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on priorisoitava nykyistä enemmän. Meillä ei ole varaa kehitykseen, jossa sairaanhoitokustannukset kasvavat nykyvauhtia. Ihmisiä on kannustettava sitoutumaan enemmän omaan terveyteensä ja valitusta ja veropolitiikkaa on suunnattava terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Kuntien viime vuoden tilinpäätökset ovat olleet hyviä meidän seudullamme. Mutta kuntaliitto ja valtiovarainministeriö ennustavat vaikeimpia vuosia. Kuntaliiton mukaan verotulot supistuvat tänä vuonna noin 3 prosenttia ja väestön ikärakenne lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja vuoteen 2020 mennessä noin 2.5 mrd euroa, mikä vastaa 3 prosenttiyksikköä tuloveroprosenttiin. Maamme perustuslaki lupaa kaikille tasavertaiset palvelut. Itse asiassa kuntalaiset saavat eritasoisia palveluja ja kuntien väliset erot tulevat kasvamaan ilman koko maan kattavaa merkittävää organisaatiomuutosta. Siksi puitelaki on säädetty ja Paras-hanke on vireillä. Mutta pystyvätkö kunnat omilla päätöksillään muodostamaan sellaiset kunta- ja palvelu-rakenteet jotka tuottavat tasa-arvoiset palvelut julkistalouden kehyksissä? Ei näytä hyvältä. Uudistus etenee hitaasti ja muutokset jäänevät riittämättömiksi. Kuntaliitto ehdottaa muun muassa 500 miljoonan euron korotusta valtionosuuksiin tai vastaavan summan verotusoikeuden siirtämistä kunnille. Hallituksen kehykset vuosille 2011- 2014 eivät tule helpottamaan kuntien taloustilannetta. Ajatus valtion ja kuntien välisen yhteisöveron jaon palauttaminen normaaliksi vuonna 2012, eli tilapäisestä 31.99 prosentista 21.99 prosenttiin, ei ole realistinen. Se kohdistuisi erityisen raskaasti aluekeskuksiin, jotka vastaavat pitkälti työllisyydestä työssäkäyntialueellaan. |
